Siirtolapuutarhamökkimme ja sen piha ovat kesän ykkös asia. Siellä asun mieheni kanssa koko kesän. Jos kuitenkaan en jostain syystä siellä olisi, päivän ensimmäiset ja viimeiset ajatukseni ovat kuitenkin siellä.
Talvisin teen kaikkea sitä mitä olen aina halunnut tehdä, mutta aika ei ole riittänyt. Nyt siihen on mahdollisuus, voin maalata ja huovuttaa peikkoja ja tonttuja tai mitä ikinä mieleeni juolahtaa, tai tehdä jotain muuta.
Kun kevät aurinko alkaa lämmittämään, odotan innolla ensimmäisen krookuksen pilkahdusta maasta ja taas on puutarhaunelmani toteutunut.
Oma blogi, jossa kerron, miten olen saanut aikani kulumaan puutarha töitä odottaessa.
http://www.taitomaa.fi/shop/Seija
Anna-Reetan unelmat, ensimmäinen blogini
Kevät on parasta aikaa kun sipulikukat tulee värikkäänä ja iloisena.
Punaiset kevätesikot ovat todella loistava väripläntti keväisessä puutarhassa.
Meillä syötiin äitienpäivänä ensimmäinen raparperikiisseli uusista raparpereista.
Muutama kuva ja sana vasemmalla kädellä, oikean onnistuin saamaan kipsiin, joten nyt näin. Onneksi ehdin suurimmat kevättyöt tehdä. Tämä tietokoneen käyttökin on hieman hankalaa, joten ei kannata odottaa kummosia päivityksiä.
Pari päivää sitten piha oli vielä näin aitio ja harmaa, mutta eilen murmikko näytti jo paljon vihreämmältä, mutta kamera jäi kotiin.
Vapun tienoilla on tarkoitus muuttaa ihan asumaan. Mökin siivosin jo kesäkuntoon ja piha ja kukkapenkit on suurinpiirtein jo siivottu. Nyt aion laittaa jonkinlaisen kasvimaan ja sen kimppuun pitäisi ensiviikolla hyökätä.
Nyt on mökkikausi avattu. Oli aivan mahtava ja lämmin ilma n. +10 astetta ja ensimmäiset pihatyöt tuli tehtyä.
Krookukset siellä kukki ja muutkin sipulikukat olivat jo näkyvillä. Perennoista myös näkyi jo alkuja. Viime talvi oli taas hyvä, kun lunta oli niin paljon ja se tuli ennen pakkasia, maa ei jäätynyt kovinkaan paljon ja siksipä kasvit alkaa heti kasvamaan kun lumi sulaa. En tiedä onko tämä minun arvio oikeia, mutta en muutakaan selitystä keksi kun kaikki tulee heti lumen alta näkyviin. Joskus vähälumisen talven jälkeen on saanut odottaa maan sulamista kauemmin.
Luntakin vielä oli, mutta se näytti sulavan ihan silmissä. Muutamat krookukset sieltäkin aukoo kukkiaan.
Sain Salainen puutarha blogista tällaisen tunnustuksen
Kiitos paljon !
Tämän tunnustuksen myötä sain myös seuraavat kysymykset, joihin toivotaan vastauksia.
Miten puutarhainnostus ja puutarhablogin pitäminen syntyivät?
Mikä on erikoisin, ihmeellisin, harvinaisin, tunnearvoltaan suurin tai kaunein lempikasvisi?
Mikä on puutarhafilosofiasi?
Puutarhainnostukseni alkoi kun ostimme siirtolapuutarhamökin noin 14 vuotta sitten.
Blogin pitäminen alkoi enemmänkin sattumalta, eikä puutarha ollut siinä ensimmäinen pääasia, mutta kesän myötä siihen alkoi tulla puutarha asiaa ja sitten olen jatkanut sitä joka kesä, vaikka se alkaa tuntua jo edellisen kertaamiselta.
Ei minulla ole mitään erikoisia kasveja, pääasiassa ne ovat vanhoja kauan alueella olleita kuten pionit jotka ovat ainakin 50 vuotta vanhoja
Annan kaikkien kukkien kukkia jos ne vain viihtyvät. Jonkinlaista väriryhmittelyä olen yrittänyt pitää, mutta aina se ei ole onnistunut.
Tämä pitäisi antaa viidelle blogille ja annan sen seuraaville:
Näihin tunnustuksiin on joskus kirjoitettava niin paljon, että se ei yhdeltä istumalta onnistu ja tämä on siitä hölmö ohjelma kun tätä ei voi tallentaa ja jatkaa myöhemmin (kertoisiko joku jos tässä sellainen ylellisyys olisi) minä en sitä mahdollisuutta ole löytänyt.
Kirjoitin tämän tekstínkäsittelyohjelmalla ja kopioin tähän, mutta ei tullut hyvä, aloin korjailemaan ja se meni ihan sekaisin. Kirjoitin jopa uudetaan ja lyhentelin paljon, mutta tulos on tämä. jos tämä olisi joku muu postaus poistaisin kokonaan, mutta jos joku on tämän ottanut, tai ei vielä ole katsonut, annan olla näin ja pyydän anteeksi sekaista tekstiä.
Ensimmäinen kevättyö on osittan tehty, omenapuita leikattu. Lunta oli vielä haitaksi asti, mutta viikon kuluttua on jo paljon vähemmän ja loput voi leikata sitten.
Lumipuutarha, mökki on taas melkein lumen peitossa.
Portista ei näy paljonkaan.
Viime talven hyvä ostos oli pitkävartinen lapa, jolla lumet saa melkein harjalta saakka alas.
Äänioikeus tuli käytettyä ja mitä parhaimmassa säässä. Pakkasta oli vielä noin -18 astetta, mutta oli kaunista, eikä tuntunut ollenkaan kylmältä, kun oli tarpeeksi vaatetta päällä.
Onneksi otin kameran mukaan ja kuvien houkuttelemana tulikin aika pitkä lenkki.
Nyt on vähän liikaa pakkasta -25 astetta, täällä etelä rannikollakin. Muuten aivan ihanan näköinen aamu, aurinkokin yrittää pilkistää.
Toivottavasti ihmiset uskaltautuu ulos sen verran, että saadaan äänestettyä uusi presidentti.
Meillekin tuli sitten lunta. Tulikin ihan riittävästi, eilen kahlasimme mökille ja kyllä jalka upposi hankeen melkein polveen saakka. Oli aivan ihanaa puuterilunta, jota saattoi vain potkia pois tieltä, ei ollut ollenkaan pahaa kahlattavaksi. Enempää ei olisi väliksi, tämä riittäisi.
Joka kevät se alkaa ja joka syksy loppuu. Kohta on kaikki kukkaset talviunessa. Toivottavasti talvesta tulee hyvä, tarpeeksi lunta suojelemaan juuria, hiukan pakkasta, mutta ei vesisateita. Vähempi lumikin riittäisi kuin viime talvena.
Oikein hyvää jatkoa kaikille, jätän nyt tämän blogin nukkumaan talviuntaan, katsotaan mitä tapahtuu keväällä.
Mökki ja puutarha sai jäädä oman onnensa nojaan, kun lähdimme vähän katselemaan maailmaa hiukan sen 400 neliön ulkopuolelta. Viron Haapsalu oli sopiva meille, kun samalla sai hoitoja kylpylässä ja tanssia ja muutakin iltaohjelmaa oli siellä ihan sopivasti. Käveltyäkin tuli sen minkä sateelta ja kovalta tuulelta viitsi.
Viikko joutenoloa ja muuta rasitusta oli aika väsyttävää, joten uni maistui oikein hyvin, kun pääsi kotia ja omaan sänkyyn nukkumaan
Ensimmäinen näkymä huoneen ikkunasta, neljännestä kerroksesta.
Kylpylä ulkoapäin.
Haapsalu on pieni 12000 asukkaan kaupunki, joka koostuu pääosin vanhoista puutaloista, joista osa oli kunnostettu oikein viehättäväksi.
Kaupunkia hallitsee vanha Piispanlinna.
Aika mahtavat muurit.
Kirkko on toiminnassa. Opastusta ei enää tälle kesälle ollut.
Meri ympäröi ja hallitsee varsinkin kylpylän seutua. Rantaan oli tehty päällystetty ranta promenadi, joka on tosi kaunis ja kauniit näköalat.
Promenadi mutkittelee rannan vesirajassa. Ehkä tuolla pengerryksellä on myös tehtävänä estää veden tuleminen maalle, kun vesi nousee.
Rannalla oli kaunis omakotitalo, jossa on ihan sama väritys kun meidän mökissä, siksi tämä kuva.
Tuossa huvimajassa tai mikä se nyt sitten lieneekään olisi kauniina kesäpäivänä varmasti tosi kiva istuskelle.
Tämä talo on musiikkitalo, tai jotain sinne päin.
Tosi kaunis ja siisti talo, samoin kun nämä pylväät ja portaat veteen.
Koristeet on viimeisen päälle kauniit.
Siellähän oli myös jääkarhu - patsas kylläkin.
Lisää katukuvia.
Porttimallia a la Haapsalu
Myös auton menevä portti.
Tässä huvimaja kylpylän edustalla, harmi kun tuuli liian kovasti, että olisi huvittanut istuskella siellä.
Olihan siellä aurinkoisiakin päiviä.
Kahvillakin käytiin, mutta ainoastaan kylpylässä oli suomalaisen ( tai ainakin minun) makuun sopivaa kahvia.
Käsityöt ovat kunniassaan Haapsalussa. Tässä kaupassa oli aivan ihania puuesineitä ja muutakin käsityötä.
Kaunis kukkalaukku näyteikkunassa.
Täältä lahdelta päin tuuli aivan mahdottomasti ja ikkunasta puhalsi niin, että tuntui kuin se hahoittaisi koko ikkunan, mutta ei ollut kylmä.
Aamulla taas oli aivan tyyntä.
Kiersimme tuon pienen sisälahden, joka on "Joutsenlampi". Kesällä siinä on kuulemma paljon joutseni, nyt siinä oli vain muutama, tai ei ollenkaan.
Joutsenlammen säveltäjä Tshaikouski on asunut aikoinaan Haapsalussa ja saanut inspiraation juuri tuosta joutsenlammesta.
Kylpylä, lammen toiselta puolen nähtynä.
Ukkonenkin alkoi jyrisemään.
Ehdimme ennen sadetta kylpylään takaisin.
Kylpylän edestä sateen jälkeen.
Patsas kylpylän edessä.
Taas ikkunasta näkymää, lahti on taas ihan tyyni.
Auringonlasku ja tyyni lampi.
Tässä tuliaisia Haapsalusta. Röyhelölanka oli hitti. Tämän kutomista oli erään tosi kivan käsityökaupan kiva omistaja opettamassa myös kylpylässä. Kauppa löytyy keltaisesta puutalosta Posti kadun varresta, läheltä uutta ostoskeskusta. Harmi kun se jäi kuvaamatta.
Kolme kerää aloitin ihan kokeillakseni ja yhden tein valmiiksi laivalla kotimatkalla.
Kohta on mökki paketissa
ja kaikki vihreys siirtyy lakastumisen kautta kompostiin
ja raviten aikanaan uutta kasvustoa.
Sellaista se on....
Tässä niitä nyt on - omia rypäleitä. Tämä on toinen kuppi, joka odottaa olohuoneen pöydällä, että illalla ne syödään suurella hartaudella. Vielä jäi muutama kupillinen poimimatta ja muutamana iltana vielä voidaan herkutella näillä.
Olkaa hyvä ja maistakaa tästä, ovat muuten ihan makeita ;)
Ihania tällaiset yllätykset, en alkuunkaan osannut odottaa, että se köynnös tekisi rypäleitä, ihan ulkona kun se köynnös on. Toisaalta, on tuolla puutarhalla sen verran töitä tehty, että palkkaakin on kiva saada.
Daaliat ovat nyt parhaimmillaan.
Nauhukset hehkuivat tänään auringon paisteessa.
Nyt vierähti pari viikkoa ilman kuvaa, mutta eipä tässä paljon muutoksia ole tapahtunut
